01 tammikuuta, 2017

Hyvää Uutta Vuotta 2017! (ja viime vuosi tilitettynä nippuun)

Onnellista, rakkaudentäyteistä, hyvää, lempeää ja menestyksekästä vuotta 2017 - toivon meille kaikille! 

Pää olisi täynnä tilitettävää kuluneesta vuodesta.. En yleensä ole sitä julkisesti tilittävää tyyppiä, mutta nyt tilitän. Tuntuu siltä. Ne lukee jotka jaksaa ja joita käsityö-/ pienyrittäminen kiinnostaa, lopuille riittänee ensimmäinen rivi, sekin on hyvä niin. :)
Varmaan moni ajattelee, uskoo, tai tietääkin mitä pienyrittäjyys Suomessa on, mutta siltikään sitä ei voi ymmärtää ennen kuin siinä itse rämpii menemään. Ihan kirjaimellisesti on mentävä kuukausi kerrallaan. Lopetanko nyt, menisikö vielä yksi kuukausi.. Mistä saan rahaa?!! Monet menetyt yöunet ja heräilyt keskellä yötä ahdistukseen, kun miettii kaikkia menoja - ja tuloja ei ole tiedossa. Lopettaminenkin tuntuu liian ahdistavalta, melkein kuin lapsesta luopuisi. En ihmettele enää yhtään miksi niin moni pienyrittäjä lopettaa. Se ei ole luovuttamista, jossain vaiheessa on vaan helpompi päästää irti. Jokaisen pienen tähden sammuminen koskettaa nyt eri tavalla. Se voisin olla minä, ehkä kohta onkin. Oma yritys on tosi iso ja henkilökohtainen juttu ja siitä ihanasta unelmasta luopuminen ei ole helppoa ollenkaan. Surullista, vaikka varmasti myös suuri helpotus kun sen päätöksen tekee.

Kaiken tuskailun ja kymmenien lopettamisajatusten keskellä on itselläni kuitenkin noussut vielä toistaiseksi se usko omaan juttuun. Jaksan edelleen uskoa, että mulla on hyvä liikeidea, mulla on parhaat kankaat, osaan tehdä hienoja, kestäviä ja laadukkaita käsitöitä mitkä jotenkin poikkeaa muiden tuotannosta. Mulla on silmää kauneudelle, erilaiselle värien käytölle ja muille kivoille jutuille, kuin mitä yleisesti on tarjolla...
Huh, aikamoista itsensä aivopesua tässä on oppinut harrastamaan, selittelyä miksi saan jatkaa tätä (ehkä aika itsekästä?) yrittämistä, vaikka en todellakaan tienaa tarpeeksi rahaa meidän perheelle. Tiedän, että huonomminkin voisi mennä. Yrittäjänä laskut on aika isoja ja toistaiseksi olen saanut ne aina maksettua. Mutta sinne ne kaikki rahat sitten meneekin, muiden taskuihin. Missä palkka? Vielä itselleni riittää palkaksi se, että saan tehdä sitä mitä rakastan. Voin lähteä uimaan, tai kävelylle Milon kanssa kun siltä tuntuu, kukaan ei tuijota mun tekemisiä. Se onnellisuuden tunne minkä saan, kun joku asiakas ihastuu aidosti mun tuotteisiin, tai tajuaa vaikka miten erityinen kangas Liberty on laadultaan. Viimeinen kuulostaa ehkä hullulta, mutta muut kangashullut ton ymmärtää, ehkä lankahullut myös. ;)
Mutta kuinka kauan se riittää esimerkiksi mun miehelle ja lapsille? Kirjastossa ei suuria tienaa, ei todellakaan tarpeeksi elättääkseen yksin nelihenkistä perhettä eläimineen.

Joulumyyjäiset meni jo toista vuotta alle odotusten. Edelleen, huonomminkin olisi voinut mennä ja monella menikin, mutta odotin taas enemmän. Koen hieman hankalaksi myös sen, miten tuon omaa osaamista esille sanallisesti, miten selitän mun hinnat (ja kuka sitä jaksaa kuunnella)? Moni ei ymmärrä jo sitä perusasiaa, että jokaiseen käsityötuotteseen sisältyy arvonlisäveroa 24%, mikä on TODELLA paljon käsintehdystä tuotteesta, ihan liian paljon.
Sen lisäksi pyrin tekemään pelkkää priimaa, toki olen ihminen ja joskus voi tikki mennä vähän vinoon, mutta mielummin ei. Suunnittelen tarkkaan joka ikisen pussukan ja tuotteen minkä teen, saatan käyttää kokonaisen päivän siihen, kun valitsen kankaita, vetoketjuja, koristeita.. Toisen päivän kun kaavoitan, leikkaan (pussukoihin yleensä 3-kertaiset) kankaat, silitän tukikankaat, ompelen, silitän valmiit tuotteet. Seuraava päivä menee kymmenen pussukan kuvaamiseen (ja haluan ne hyvät kuvat), kuvien käsittelyyn ja verkkokauppaan + someen päivittämiseen. Omasta mielestäni mun 20 e maksavan pussukan tulisi maksaa 50 e, jotta siitä jäisi mulle mitään, mutta ei sitä kukaan maksa, tiedän. Eikä tunnu haluavan maksaa edes sitä 20 euroa, koska monilta muilta saa halvemmalla. Itse tunnistan sen eron kun ostan käsityöläiseltä, onko tuote laadukas ja laadukkaasti taidolla valmistettu, vai ei - ja mielelläni maksan mitä käsityöläinen siitä pyytää, jos tuotteeseen ihastun. En oikeastaan edes halua ostaa laadukastakaan käsityötä, jos tekijä ei siitä pyydä itselleen arvoistaan hintaa. Silloin se ei tunnu reilulta, eikä tuotekaan laadukkaalta. En tiedä miksi.

Tässä kohtaa on pakko kiittää niitä ihania vakioasiakkaita, jotka vuodesta toiseen ostavat multa aina yhtä tyytyväisenä uusia tuotteita, eivät ikinä valita hinnoista vaan maksavat mielellään, koska tietävät mitä saavat ja osaavat arvostaa tuotteiden takana olevaa työtä. Tulevat lähes joka vuosi joulumyyjäisiin moikkaamaan ja yleensä mukaankin tartuu jotain. Tunnistatte varmasti itsenne. Kiitos! 

Tiedän myös, että siellä on monta jotka haluaisivat ostaa, mutta eivät pysty, senkin ymmärrän. Tiedän myös ettei mun tyyli puhuttele kaikkia ja niin sen kuuluukin mennä. Itsekin arvostan suuresti useaa eri alan käsityökollegaa, vaikka tuotteensa eivät välttämättä ole mun juttu ja sen vuoksi en niitä osta.

Ehkä kaiken tän purkautumisen taustalla on se, että toivoisin ihmisten vaan lopettavan sen hinnoista valittamisen, tai niiden ihmettelemisen. Moni näistä tyypeistä ostaa kuitenkin silmää räpäyttämättä joka viikko monella kympillä vaikka karkkia kaupasta, eikä mieti sitä sen kummemmin.
En halua ylihinnoitella, enkä sitä mielestäni tee. Mun tuotteet on varmaan hintavampia kuin monien muiden, mutta se johtuu edellämainituista syistä. Teen tätä tositarkoituksella, tavoitteena saada joskus tulevaisuudessa palkkaa (nyt edes ne laskut maksettua), en huvikseni näe kaikkea sitä vaivaa muutaman pussukan eteen, jotta voisin ne puoli-ilmaiseksi myydä pois. Arvostan taitojani ja tuotteitani ja kovasti toivon, että asiakkaat tekisivät samoin.

Haluan vielä kiittää kuluneesta vuodesta yhteistyökumppaneitani, yrityksiä ja yksityisasiakkaita, sekä rakkaita ystäviä, jotka ovat multa tuotteita ja tilaustöitä tilanneet, kivijalkakauppoja joilla on mun tuotteita valikoimissaan. Kiitos! Toivottavasti saamme jatkaa yhteistyötä tänäkin vuonna!

Tämän vajaan kahden vuoden yrittäjyyden aikana olen tutustunut ihan mahtaviin, taidokkaisiin, ihaniin ihmisiin. Saanut myös kivoja mahdollisuuksia, kuten osallistua Burdan käsityöristeilylle, todella kiva kokemus koko meidän perheelle! Joulumarkkinoilla tutustunut jälleen moneen hyvään tyyppiin ja mikä parasta, päässyt siellä vaihtamaan ajatuksia ja saamaan vertaistukea muilta samassa tilanteessa olevilta. Parasta bondausta keskellä raskainta työsesonkia! Paljon hyvääkin siis on viime vuoteen mahtunut ja nyt vaan toivon, että suunta olisi ylöspäin. En halua lopettaa!!

Facebookissa  on vielä tänään käynnissä pieni arvonta, joten jos alla oleva pieni meikkipussukka kiinnostaa, niin tervemenoa osallistumaan arvontaan. Huomenna arvon voittajan!


P.s. Kiitos sulle, joka jaksoit tän mun tilityksen lukea loppuun saakka. Helpotti omaa oloani kummasti. ;)

5 kommenttia:

  1. Voi niin ymmärrän tilityksesi! Niin se vaan on, että käsityöläisen on vaikea elättää itseään. Ehkä olen pessimisti, mutta omalla lyhyellä käsityöläisurallani en kyllä päässyt harrastelijaa pidemmälle. Olisi kuitenkin kiva saada pientä vaivan palkkaa...
    Toivon kovasti, että sinä löydät sen tasapainon käsityöläisyyden ja materiaalimyynnin tai muun vastaavan kanssa.
    Ihanaa uutta vuotta ja kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi! Sinulla on tosiaan silmää väreille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nonna! ♥ Olen oikeastaan tässä todennut ettei se ole pessimismiä, enemmänkin vaan realismia. Aina on mahdollisuus pärjätä ja onnistua, mutta tällä alalla se vaan on todella hankalaa ja köyhyyttä on pakko kestää. Menee varmasti useampi vuosi ainakin lähes jokaisella uudella käsityöyrittäjällä ennen kuin on mahdollista alkaa sitä palkkaa itselleen maksamaan. Me nyt ollaan oltu pienituloinen perhe aika pitkään jo, kun päätin olla lasten kanssa kotona niin pitkään kun se oli mahdollista, joten ollaan jollain tavalla siihen rahattomuuteen totuttu. Tässä on tosin nähty siitä vielä seuraava aste, eli ei auta kuin katsoa kauanko tätä kestää/jaksaa ja toivoa parasta, että talous lähtisi kasvuun. Toivoisin, että yhä useampi harrastaja löytäisi Libertyt, sillä ne on mun suuri intohimo ja olen aika ylpeä siitä, että sain ne valikoimiini. Lisäksi kun tiedän miten huippulaadukas kangas se on ja voin taata tyytyväisyyden ompelijoille, niin siihen olen ladannut aika paljon toiveita. Pitäisi vaan tavoittaa se kohderyhmä ja yrittää sinnitellä! Vielä en ole luovuttanut tämän unelmani suhteen. ;)

      Super ihanaa tätä vuotta myös sulle ja perheellesi! Kiitos kun jätit kommentin. ♥

      Poista
  2. One Little Ragdoll02 tammikuuta, 2017

    Täyttä asiaa ja ymmärrän tuskan. Sinä et todellakaan ylihinnoittele, tuotteesi ovat niin laadukkaita. Ostin yhden pussukan joulun alla sinulta ja tuote on niin laadukas ja ihana, että tuli ihan vimma saada niitä lisää. Tyylisi on myös erilainen ja siksi niin hyvä.
    Toivon uuteen vuoteesi sitä, että saat jostakin jotenkin lisänäkyvyyttä ja siten laajennettua asiakaskuntaasi, jotta yrityksen siivet kantavat pidemmälle taikka sitä, että keksit jotain lisäbisnestä nykyisen oheen, joka auttaisi eteenpäin. Ja auttaisihan tuo jos pienyrittäjän toimintaa helpotettaisiin, vaikka käsitöiden alv:ia alentamalla... Itsekin hieman leikittelen ajatuksella, että perustaisin sivutoimisesti käsityöyrityksen, mutta kaikki nämä haasteet hyvin tietäen, on vielä ajatuksen asteella. Itse sorrun alihinnoitteluun myyjäisissä. Ajattelin jo ennen kuin luin tämän, että jos vielä jatkan, hinnoittelen jatkossa ihan oikeasti laadukkaan tuotteen mukaisesti. Minulla tuli yksi idea sulle, laitankin sen yksityisviestinä... :) Kaikkea hyvää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ♥♥ Kiitos ihanasta kommentista!! ♥♥ Me ollaankin jatkettu jo sähköpostissa! :)

      Poista